Sään vaihtelut, hiilen sidota ja peltoluonto on otettava jatkossa entistä tarkemmin huomioon. Muutoksia on odotettavissa myös raaka-aineen tarpeessa ja kulutuksessa.
Miten kasvinviljelyä tulisi sitten muuttaa, jotta viljelyllä vastataan erilaisiin tarpeisiin? Ratkaisuna voi olla se, että kasvilajien ominaisuudet, niiden väliset erot sekä kasvien vuorovaikutukset ympäristötekijöiden kanssa tunnetaan paremmin. Tietoa tarvitaan, kun luodaan vähähiilisiä ja monimuotoisuutta edistäviä viljelykiertoja. Juuristomikrobit, ravinnekierto, hiilisyöte ja biomassa ovat raaka-aineen ominaisuuksien ohella esimerkkejä tekijöistä, joihin kasvivalinnoilla voidaan vaikuttaa ja joiden avulla viljelyjärjestelmistä saadaan kestävämpiä.
Webinaarissa esitellään tutkimustuloksia erikoiskasvien ympäristövaikutuksista. Viljelijä- ja yrityspuheenvuoroissa kuullaan puolestaan käytännön kokemuksia aiheesta.
Webinaari järjestetään Teamsin välityksellä, ja siihen tulee ilmoittautua viimeistään 13.2.2022. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki webinaaria edeltävänä päivänä.
Ohjelma
9.30–9.50 Kasvien funktionaalisuus auttaa monipuolistamisessa. Marjo Keskitalo,
Luonnonvarakeskus (Luke)
9.50–10.10 Monipuolisen viljelyn merkitys talouden kannalta. Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
10.10–10.30 Mikrobien ja erikoiskasvien yhteispelin hyödyt. Pirjo Yli-Hemminki, Luke
10.30–10.50 Menetelmiä monipuolisen viljelyn todentamiseksi. Kirsi Raiskio, Luke
10.50–11.00 Tauko
11.00–11.20 Mitä erikoiskasvien hiilisyötteistä tiedetään? Marjo Keskitalo, Luke
11.20–11.40 Kaukokartoitus biomassan määrityksessä. Eija Honkavaara, Maanmittauslaitos
11.40–12.00 Kotimaisten kasviproteiinien mahdollisuudet ja haasteet ruokapalveluissa.
Sanna Vähämiko, Brahea-keskus
12.00–12.30 Tauko
Yrityspuheenvuorot
12.30–12.50 Kokemuksia kuminan ja öljyhampun vaikutuksista peltoon. Jyrki Leppälä, Trans Farm Oy
12:50–13.10 Rypsin ja camelinan viljely ympäristön näkökulmasta. Markku Lehmuskanta, Arctic Taste Oy
13.10–13.30 Odotukset härkäpavun regeneratiivisesta viljelystä? JP Aikola, Vihreä Härkä
13.30–13.50 Miten speltin viljely huomioi peltoluontoa? Simo Larmo, Birkkalan tila
Loppukeskustelu 13.30–14.00
Seminaarin järjestää ”Kysyntälähtöiset, hiiltä sitovat ja monimuotoisuutta edistävät viljelykierrot” -hanke, jossa ovat mukana Luken lisäksi ProAgria Keskusten Liitto, Maanmittauslaitos ja Turun yliopiston Brahea-keskus. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä sekä vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.